Kärsitkö jostakin? Kärsit ehkä yksinäisyydestä ja tapahtumaköyhästä päivästäsi. Siinä ei tapahdu mitään, ei mitään. Siinä tapahtuu vain se, että siinä päivässä ei tapahdu mitään. Odotat että jotakin tapahtuu, ja että kyllä joku toinen sen kyllä sitten tuo, kun aika on. Melko tavallistahan tämä on, täytyy sanoa.
No ei, valitsen olla sopiva, ja valitsen olla käytettävissä, kun sopivuutta kysytään. Osaan olla hyvin sopiva, ja menen vain sinne, minne muutkin menee, kun se on niin sopivaa. Ilmekään ei värähdä, ja väistän sen että tunteeni jotenkin näkyisivät, etenkin kaikille. Minua ei saa esittämään mitään muuta.
Olen ehdottoman luotettava sopivuudessa. Kun muut sopivat sitten tekevät jotakin sopivuudesta poikkeavaa, menen tietenkin sitten heti mukaan, kun se on jo niin sopivaa. Minua ei voi syyttää mistään, täytän paikkani. Odotan hetkeä jolloin muut sitten sanovat minne mennä.
Viime viikolla tapahtui vähän outoja. Minua nimittäin kysyttiin ja minulle ehdotettiin poikkeamaan rutiinista. No en mennyt, koska odotan, että muut tekevät samoin, odotan, että muutkin reagoivat. Koska se tapahtuu, no en tiedä, mutta joskus se tapahtuu. Odotan.
Merkinnät RSS-syötteenä